Se toinen minä

Mua on alkanu vähän mietityttämään taas eri asiat. (Mun ei kyllä pitäs miettiä, koska niistä kehittyy niin helposti pakkomielteitä ja unettomia öitä..)

Olin tossa päivällä mun kesätöissä, tylsää siellä oli kuten yleensäkin. Ajauduin sit surffailemaan jonnekin randomeille sivustoille netissä. Aluks oli tarkotus vaan mennä ettimää jotain uskonnosta ja Jumalasta, mutta kaikkien kommelluksien kautta sit löysin itteni lukemasta erilaisista mielenterveyeen liittyvistä jutuista, kunnes silmiini osui jotain joka salpasi hengityksen. Epävakaa persoonallisuushäiriö.

   Mitä pidemmälle luin sitä artikkelia, sitä enemmän asiat naksahteli paikoilleen. Jopa tämä yksi tila, josta kärsin (ja joskus edelleenkin) jonka luulin olevan vähän yliluonnollista ja pelottavaa. En ole kertonut siitä, joskus äitilleni penskana mainihin mutta ei se uskonut kun lapsihan minä vielä olin ja en tiennyt mistään mitään. 

"Mielialan vaihtelevuus on epävakaan persoonallisuuden keskeinen piirre. Mieliala vaihtelee tiheästi, päivittäin joko itsestään tai tilanteiden mukaan. Tämä ilmenee tiheinä muutoksina alakuloiseen tai masentuneeseen, ärtyneeseen, ahdistuneeseen, epätoivoiseen tai vihaiseen mielialaan."

"Ihan liian totta.. Yhden tunnin aikana jo. Tai muutaman päivänkin. Tätä aihetta oon sivunnu parissa aiemmassaki postauksessani, kuten tässä. Miten et miten oon yöt ihan kauheen masentunut mutta päivällä oon taas ilonen. Ja se lukee tossa kuvauksessakin.. "yhtenä päivänä maailmanparantaja, toisena sitten taas se parannettava"

"Ihminen voi tulla vihaiseksi ja menettää itsehillintänsä erityisesti menettäessään huolenpidon tai kokiessaan välinpitämättömyyttä tai laiminlyöntiä. -- "
Okei no mä tuun vihaseks ihan kauheen herkästi ja oon koko ajan hieromassa kyllä tappelua tiettyjen ihmisten kanssa. Ihan. Koko. Ajan. Tää itekki sano joskus että miks me vaan riidellää kaikestä tyhmästä.. Nimenomaan siitä aina suutun kun se ei sano jotain mitä oisin halunnu kuulla.

" -- keskimääräistä herkempiä havaitsemaan muiden ihmisten tunteita heidän ilmeistään. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän ihmissuhteet voivat muodostua epävakaisiksi ja intensiivisiksi, ts. niihin voi liittyä hyvin voimakkaita tunteita ja suhtautumistavan vaihteluita. Ihminen voi kokea toisen ihmisen eri hetkinä eri tavalla, esimerkiksi toisina hetkinä kaikkena, mitä hän on aina halunnut ja toisina hetkinä todella inhottavana."

Tämäkin. Ei vittu, mulla on viha-rakkaus suhde kaikkiin. Mun kavereihin, sen näkeeki tosta jos on lukenu mun blogia alusta asti. Ja "yhtenä hetkenä kadun että en hakenu samaan paikkaan ja toisena taas oon sillei fuck it, uus elämä!" näin omin snoin sanottuna siitä kun mun kaverit meni eri paikkaa kouluun kun mä. Samoin sisko.. vrt sitä miten suhtaudun siskoon tässä ja sit vaikka näis kesäkuun postauksissa. Plus tää yks heppu Oulusta.. siihen mulla on erityisen voimakkaasti näitä tunteiden vaihteluita. Oon ehkä silleki sattanu sanoo siitä, et miten yhenä hetkenä haluun vaan et se on mun vieressä mut toisena et mä en edes tuntiskaa sitä.

Identiteetin epävakaus: " Käsitys itsestä tai elämän suunnasta voi vaihdella. Nämä vaihtelut ilmenevät äkillisinä muutoksina suhteessa työpaikkoihin, uraan liittyviin päämääriin, seksuaaliseen suuntautumiseen, henkilökohtaisiin arvoihin, ystäviin ja ydinkokemukseen itsestä"

Hohoho. Ainakin tää mun huoraamisjuttu on ihan natsaava tähän kohtaan.. Ja se että mä en osaa itteeni kuvitella siihen et mulla ois ees mikää työpaikka saati perhettä. Joskus haluan olla yksin, joskus haluan yhden, joskus haluan kaikki.

Tyhjyyden tunne: " Tyhjyyden tunne voi johtaa kyvyttömyyteen tehdä mitään silloinkin, kun jonkin asian tekeminen olisi toivottavaa tai tarpeellista, esimerkiksi sänkyyn jäämiseen opiskelemaan lähtemisen sijaan."

Tuosta nyt kielii mm. aika suuri poissaolomäärä ja lintsauksesta kertovat postaukseni.

"Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy taipumusta vahingoittaa itseään ilman vakavaa kuolemanaietta, mutta myös itsemurhan riski on häiriössä merkittävä. Itsensä vahingoittamisella, kuten viiltelemisellä, henkilö pyrkii useimmiten lievittämään ahdistuneisuuttaan."

Tästä ei liene kahta sanaa.. Ainakin kun kattoo mun jalkoja ja käsiä joka on alle vuorokauden vanhoja jälkiä taas täynnä.

MUTTA. KAIKISTA ENITEN TÄMÄ KOHTA:

"Henkilö voi tilapäisesti kokea ikään kuin hän ei enää olisi oma itsensä. Hän voi esimerkiksi kokea katselevansa itseään itsensä ulkopuolelta tai kokea toimivansa kuin elokuvassa tai unessa. Myös ympäristö voi tuntua oudolta ja epätodelliselta, esimerkiksi muut ihmiset voivat näyttää vierailta tai kuin roboteilta. Muistin tai ajantajun tilapäinen kadottaminen on niin ikään mahdollista, ts. henkilö voi havahtua huomaamaan, ettei hän tiedä, mitä on ollut tekemässä tai missä on ollut. "

Tämä.. multa tulee kohta kyyneleet. Mulla on näitä olotiloja. Ja mulla oli tapana sanoa aina mutsille tai kuka ikinä siinä olikaan kun yhtäkkiä ns heräsin ja tuijotin vähän aikaa vaan eteenpäi tyhjänä,  että "tuntuu kun oisin just heränny". OMG TE ETTE VARMAAN USKOKAAN MUTTA TÄÄ ON JOTENKIN NIIN HELVETIN OUTOO KOSKA MINÄ 110% VARMASTI TIIÄN MILTÄ TUO TUNTUU.

Mitä jos.. eikaitää voi olla totta..

Lisäks kattokaa näitä otteita mun blogista:

"Sekoilen myös sisäisissä tuntemuksissa. Kaiken järjen mukaan minun pitäisi olla onnellinen, ja sitä olenkin, mutta heti hetkellisen onnen tunteen jälkeen iskee valtava alakuloisuus ja iloiset sanat, kehumiset satuttavat. Samoin reagoin herkästi jopa vitsillä heitettyihin juttuihin. Siis ihan todella vitsillä, ei kettuiluna. Vakuuttelut eivät aina auta, mutta siksi en sanokaan asiasta useimmiten. Mutta kyllä sen sitten ajan myötä unohtaa"

"Menettämisen pelko vainoaa myös koko ajan. Olen tavannut maailman upeimman ihmisen, mutta pelkään koko ajan hänen menettämistään. Kuten aina käy, kyllä he hetken pysyvät, sen verran että kiinnyn, ja sitten lähtevät. Ei, en halua tälläkin kertaa jäädä yksin. Minun täytyy vain uskoa häneen ja luottaa siihen että niin ei käy. Mutta aina, kun ajattelen että ei, ei hän katoa, en saa sitä sanottua uskottavasti itselleni. En voi väistää ajatuksia siitä, että kaikki katoaa tuuleen niinkuin aiemminkin. Toinen puoli minusta sanoo, että minun ei kannata mennä uskomaan, että tästä tulisikin jotain. Toinen haluaisi kerran vielä yrittää."

Liian hyvin kohtaa miut. 

Jos jotakuta kiinnostaa se et mistä noit luin ni tässois se linkki: Terveyskirjasto