Elämän sisältö

Mä rupesin yks päivä tässä miettimään että mitä sisältöä mun elämällä oikeastaan on. Mitä sellaista, jota kannattaisi odottaa ja joka tekee elämästä "elämisen arvoista". Loppujen lopuksi, sain itelleni kasaan aika vähän asioita.

- Koirat, erityisesti koiranpennut. (Myös jotkin muut söpöt eläimet)

- Oulun tyyppi

- Raha/materia

Siinäpä kärkikolmikko, ja ton viimeisenkin keksin pitkän ajan mietittyäni. Kai tähän voisi laittaa että "perhe" ja "ystävät", mutta ensinnäkin, minulla ja kavereillani ei ole enää niin läheiset suhteet jotta odottaisin innolla aina heidän tapaamistaan ja sitäpaitsi, olen taas valumassa siihen että mielummin jään kotiin kuin menen mukaan. Paitsi olen kyllä pikkuhiljaa alkamassa varastaa yhtä siskoni kaveria (lolol, se on -01..). Viimeksi tänään se oli mun kaverina töissä pari tuntia. Kannatti muuten mennä vaikka kehtuutti kovasti, siellä oli soittajissa yksi ihan vitun komee jätkä, ja sitä sit sen siskon kaverin kans kuolailtiin siellä. Koetin sitte jälkeenpäi sitä ettiä kaikkialta facesta yms mutta eipä löytyny.. huoh. Pitää katella missä se esiintys uudellee ni menee stalkkimaan sitä. 

   Joo sori, tuo oli vähä off the topic. Tosiaan. Mitä helvettiä mä teen mun elämällä esimerkiks ens viikon? Tai seuraavan vuoden? Kun mulla ei ole noista välttämättä mitään. Makaan vain meritähti-asennossa päivät pitkät lattialla ja ootan että pääsen nukkumaan - hetkeksi pois täältä. Nyt ainaki nää seuraavat päivät.. mulla ei ole mitään noista. (Tai joo koiria, mutta ne ei jaksa paijausta 24/7) Tuntuu ihan helvetin pitkälle. Tai esimerkiks tuolle Tyypilleki juttelin viimeks alle vuorokaus sitten mutta seki on ikuisuus. Joo sori, oon addiktoitunu siihen mut #YOLO.

Tosta tuli mieleen, että mun kanssa ei tulis ikinä pärjäämään parisuhteessa jos toine kaipaa tosi paljon omaa rauhaa. Koska oon aika.. liiankin takertuvainen ihmisiin ja haluan vaan olla niiden kanssa koko ajan mikäli satun tykästymään tarpeeksi. Yks ihmunen Vaasasta sanokin mulle että tarvhien "vierotushoitoo" ihmisistä, ja hyvä kun en voi jutella tälle yhelle joka karkas ulkomaille asti. Okei, jees, kyllämä sen tiiän, mutta ei se oo ihan vaa nii helppo et "joo päätän täs nyt että mää jätän sut rauhaa seuraavaks viikoks okei moro". Ei se ole. Koska tänäänki, varmaan joka toine minuutti tsekkasin wapin että oisko joku (tietty) laittanu mulle jotain. Vaikka mä tiiän että ei se voi mutta silti.

Arghh. Ei tän pitäs olla näin. 

Ei mulla muuta tänään, öitä sinnekin. xx