Jepulis, viime syyskuussa kirjottelin tänne viimeks. Vähäse jos jääny, huomioonottaen sen että on jo kesäkuu 2016.
Valmistuin lukiosta nyt pari viikkoa takaperin, vaikka vahvasti toiselta se vaikutti koko matkan ajan. Vielä sillonki, ku huhtikuun viimesinä päivinä suorittelin niitä rästiinjääneitä kursseja. Mutta lakin sain päähän ja välivuosi edessä. Muuttokin omaan asuntoon tähtäimessä kesätöiden loputtua. Pääsin samaan paikkaan, kuin viimeksikin kun kirjoitin, eli museolle. Tällä kertaa on kuitenki onneks pari kaveria siellä töissä, toine lukion puolelt ja toine pikkusiskon paras kaveri. Eli toisinsanoen myös minun tuttavani.
Säätöjä on kerenny mennä ja tulla, mutta yhtään vakavaa juttua ei oo vielä ollu. Ja silleensä jännä, ku olen koko elämäni aikana ollut sängyssä tasan kolmen ihmisen kanssa, ja silti huoraks haukuttaan selän takana. Mun ja mun entisen parhaan kaverin välit on menny niin syöpäseks.. Ne jutut mitä kerroin luottamuksella sille on kävelly mua vastaan ja mua on jopa kiristetty niillä. Eihän ne mitää laittomia oo, mut eihä se oo kiva jos henkilökohtasimmat jutut leviäis kaikille. Opinpahan pitämään turpani tukossa sen kanssa.
Musta muuten tuntuu, että se ei kestä musta ajatusta kilpailijana. Koska ennen musta ei ollu sille minkäänlaista vastusta - mun tyyli ei viehättäny ketään, olin vaan se joka seisoskeli hiljaa nurkas tsiigailee menoo ja musta oli helppo tehä pilkkaa. Mut sen jälkeen ku tajusin et hei, ehkä mulla sittenkin on ihmisarvo, ja muutuin, se on alkanu kauentua musta. Kasvoin (onneksi) emovaiheesta ohi, ja aloin mennä ihan tapahtumie polttopisteesee kii, ja tosiaan oon, vaikka halvalta kuulostaaki, saanu muutamia miehiä kiinnostumaan musta.
IDK antaa olla. Näkeepähä tässä taas mite paljo se välittää.